Miten tilintarkastajia valvotaan Suomessa?
Mistä löydän sopivan tilintarkastajan?
Miksi tarvitaan KHT- ja HTM -tilintarkastajia?
Mikä on maallikkotilintarkastaja ja mikä on hänen vastuunsa?
Mitä lyhenne KHT tarkoittaa?
KHT tarkoittaa ”Keskuskauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa”. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta on hyväksynyt KHT-tilintarkastajia vuodesta 1925 alkaen. Vuoden 2010 alussa KHT-tilintarkastajia oli Suomessa 719.
KHT-tilintarkastajat työskentelevät yleensä päätoimisina tilintarkastajina. He työskentelevät usein kansainvälisiin tilintarkastusketjuihin kuuluvien KHT-yhteisöjen (tilintarkastustoimistojen) palveluksessa. Neljän suurimman, ns. Big Four -tilintarkastustoimiston palveluksessa on noin 60 prosenttia KHT-tilintarkastajista.
Varsinaisen tilintarkastuksen lisäksi KHT-tilintarkastajan työnkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä. Tällaisia muita tehtäviä voivat olla muun muassa verotusta koskeva neuvonta, koulutus tai neuvonanto esimerkiksi yritysjärjestelyissä. KHT-tilintarkastajan tyypillisiä tilintarkastuskohteita ovat suuret ja keskisuuret yritykset. Kaikkien listattujen eli julkisesti noteerattujen yritysten tilintarkastajat ovat KHT-tilintarkastajia.
Tilintarkastuslain mukaan yhteisöllä on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos yhteisö on laskenut liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin tai jos yhteisössä täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
- taseen loppusumma edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli 25 000 000 euroa,
- liikevaihto tai sitä vastaava tuotto edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli 50 000 000 euroa,
- palveluksessa on ollut edellisen tilikauden aikana keskimäärin yli 300 henkilöä.
KHT-yhteisöllä tarkoitetaan yrityksiä (tilintarkastustoimistoja), jotka Keskuskauppakamari on hyväksynyt eli auktorisoinut. Vuoden 2010 alussa KHT-yhteisöjä oli Suomessa 43. Tällaisia KHT-yhteisöjä ovat muun muassa suuriin kansainvälisiin ketjuihin kuuluvat tilintarkastustoimistot eli Big Four -tilintarkastustoimistot. Big Four -tilintarkastustoimistoja ovat:
- Deloitte & Touche
- Ernst & Young
- KPMG
- PricewaterhouseCoopers
Varsinaisten tilintarkastuspalveluiden lisäksi monet KHT-yhteisöt tarjoavat neuvontapalveluita esimerkiksi yritysjärjestelyihin, kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön sekä riskienhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Big Four -toimistoilla on kokonsa puolesta parhaat resurssit suorittaa laajoja tilintarkastustehtäviä. Tämän vuoksi suurten yritysten tilintarkastustehtäviin valitaan usein Big Four -toimisto. Yksittäisinä ammatinharjoittajina toimivat KHT- ja HTM-tilintarkastajat tai pienet KHT- ja HTM-yhteisöt eivät voisi suoriutua edes teoriassa suurten yritysten, kuten julkisesti noteerattujen yhtiöiden, tilintarkastuksesta niiden vaatimien resurssien vuoksi.
Mitä lyhenne HTM tarkoittaa?
Tilintarkastuslain mukaan HTM-tilintarkastaja tarkoittaa kauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa. Alunperin HTM-tilintarkastaja on lähtöisin sanoista ”hyväksytty tilimies”. Suomessa oli vuoden 2010 alussa 717 HTM-tilintarkastajaa.
HTM-tilintarkastajien tyypillisiä tilintarkastuskohteita ovat pienet yritykset ja asunto-osakeyhtiöt. HTM-tilintarkastajat eivät voi ainoana tilintarkastajana tarkastaa suurimpia yrityksiä, kuten esimerkiksi listattuja yrityksiä. He voivat kuitenkin kaikissa yrityksissä toimia tilintarkastajana KHT-tilintarkastajan rinnalla. HTM-tilintarkastajat hoitavat tehtäviään useimmiten sivutoimisena.
Mikä on HTM-yhteisö?
HTM-yhteisöllä tarkoitetaan yrityksiä (tilintarkastustoimistoja), jotka kauppakamari on hyväksynyt eli auktorisoinut. Vuoden 2010 alussa HTM-yhteisöjä oli Suomessa 30.
Miten tilintarkastajia valvotaan Suomessa?
Suomessa KHT- tilintarkastajien ja KHT-yhteisöjen valvonnasta vastaa Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA). Kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat (TIVA:t) vastaavat HTM-tilintarkastajien ja HTM-yhteisöjen valvonnasta.
Yleisestä valvonnasta vastaa valtion tilintarkastuslautakunta eli VALA. VALA päättää hyväksytyn tilintarkastajan hyväksymisen peruuttamisesta. VALA toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä, ja sen tärkein tehtävä on ratkaista TILA:n päätöksistä tehdyt valitukset.
KHT-tilintarkastajia ja KHT-yhteisöjä valvoessaan TILA huolehtii, että tilintarkastajien hyväksymisedellytykset ovat voimassa ja että tilintarkastajat toimivat tilintarkastuslain mukaisesti. TILA myös arvioi KHT-tilintarkastajien ja KHT-yhteisöjen toimintaa joko niistä tehtyjen kanteluiden perusteella tai oma-aloitteisesti.
HTM-tilintarkastajien ja HTM-yhteisöjen toimintaa valvovat vastaavalla tavalla kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat (TIVA:t). Joillakin kauppakamareilla on yhteinen tilintarkastusvaliokunta. Tilintarkastusvaliokuntia on Suomessa 14.
Jos samassa valvonta-asiassa on osallisina sekä KHT- että HTM-tilintarkastajia tai KHT- ja HTM-yhteisöjä, asia ratkaistaan kaikkien osalta TILA:ssa.
Mistä löydän sopivan tilintarkastajan?
KHT- ja HTM-tilintarkastajat ovat ammattitaitoisia kaikkiin lakisääteisiin tilintarkastustehtäviin, mutta listayhtiöissä, luottolaitoksissa ja eräissä muissa yhteisöissä on valittava vähintään yksi KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Osa tilintarkastajista erikoistuu tilintarkastuksiin toimialan, yritysmuodon, kokoluokan tai jonkun muun kriteerin perusteella. Lisätietoja tilintarkastajan erikoisosaamisesta kannattaa kysyä suoraan häneltä itseltään.
Pätevän ja sopivan tilintarkastajan löytäminen voi joskus olla työlästä. Valinnassa auttaa, jos valitsijat tuntevat tilintarkastajaehdokkaat henkilökohtaisesti. Lähteitä tilintarkastajan etsimiseksi on useita. Yksi lähde on Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tilintarkastajarekisteri, jota voi osittain selata Internetissä.
KHT-tilintarkastajien nimet ja osoitteet
HTM-tilintarkastajien nimet ja osoitteet
KHT- ja HTM-tilintarkastajan työosoitteesta voi usein päätellä onko tilintarkastaja jonkin tilintarkastustoimiston palveluksessa, onko hän sivutoiminen tilintarkastaja vai onko hän yksin toimiva ammatinharjoittaja.
KHT- ja HTM-tilintarkastajat saavat toimia hyväksyttyinä tilintarkastajina 70 vuoden ikään saakka.
Miksi tarvitaan KHT- ja HTM -tilintarkastajia?
Tilintarkastajan tärkein tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös ja päätöksenteossa käytettävät taloudelliset tiedot ovat oikein. Lisäksi tilintarkastajia tarvitaan, kun halutaan asiantuntevia, luotettavia ja objektiivisia tietoja taloudellisista ja oikeudellisista asioista.
Tilintarkastuspalveluja käyttävät esimerkiksi yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden omistajat, työntekijät, sijoittajat, virkamiehet ja liike-elämän tehtävissä toimivat ihmiset, jotka joutuvat tekemisiin tilinpäätösten ja tilintarkastuskertomusten kanssa.
Mikä on maallikkotilintarkastaja ja mikä on hänen vastuunsa?
Maallikkotilintarkastus-termi on hieman epätarkka. Maallikkotilintarkastaja on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä tarkoitetaan harrastusluonteista tilintarkastuksen harjoittajaa. Sillä voidaan tarkoittaa myös tilintarkastajaa, jolla ei ole auktorisointia KHT- tai HTM-tilintarkastajaksi. Osa tällaisista henkilöistä on ammattilaisia. Ammattilaisia ovat esimerkiksi KHT-tilintarkastajan apulaiset, jotka hankkivat kokemusta hankkiakseen myöhemmin auktorisoinnin. Keskuskauppakamarin TILA ja kauppakamarien TIVA:t eivät valvo maallikkotilintarkastajia. Maallikkotilintarkastajilla on kuitenkin lain mukaan samanlainen rikos- ja vahingonkorvausvastuu kuin hyväksytyillä tilintarkastajilla. Vuonna 2007 voimaan tulleen uuden tilintarkastuslain mukaan mahdollisuus valita maallikkotilintarkastaja ennen lain voimaan tuloa perustetuissa pienissä yrityksissä ja muissa yhteisöissä päättyy vuonna 2011.
Jos tilintarkastajan todetaan toimineen vilpillisesti, miten menetellään ja miten menettely käytännössä etenee?
Mahdollisia keinoja puuttua tilintarkastajan vilpilliseen toimintaan on useita. Tilintarkastajalla on rikosoikeudellinen vastuu. Rikosepäilyjen selvittäminen kuuluu poliisille.
Tilintarkastaja vastaa tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttamastaan vahingosta riippumatta siitä, onko hän KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Korvauskysymykset käsitellään neuvotteluin tai tuomioistuimessa.
Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle, säätiölle tai muulle sivulliselle. Lisäksi edellytetään, että on syntynyt konkreettinen vahinko.
Tilintarkastajan toimintaa on arvioitava olennaisuuden mukaan. Olennaisuutta ei kuitenkaan ole säännelty tarkemmin missään lainkohdassa, vaan sovellettavia lakeja ja oikeuskäytäntöä tarkastellaan kussakin tilanteessa erikseen.
Jos kysymys on KHT- tai HTM-tilintarkastajasta, vilpillisestä toiminnasta on perusteltua kertoa Keskuskauppakamarin TILA:lle tai alueellisen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle. Nämä toimielimet voivat puuttua toimintaan ja käyttää kurinpidollisia keinoja tilintarkastuslain mukaisesti. TILA ja TIVA:t eivät ole velvollisia selvitystoimiin jokaisen ilmoituksen tai kantelun johdosta, vaan ne toimivat oman harkintansa mukaan.
Jos hyväksytyn tilintarkastajan toimintaa aletaan tutkia ja tehdyssä selvityksessä KHT-tilintarkastajan toiminnasta löytyy moitittavaa, TILA voi antaa KHT-tilintarkastajalle huomautuksen, varoituksen tai esittää hyväksymisen peruuttamista. Kauppakamarin TIVA voi käyttää samoja keinoja valvoessaan HTM-tilintarkastajia. Muutoksenhakuasteena toimii valtion tilintarkastuslautakunta eli VALA.
Myös KHT- ja HTM-yhteisöillä on kurinpidollinen vastuu ja niillä on korvausvastuu aiheuttamistaan vahingoista.
Jaa linkki
Tulosta